"Liekkeihin bensaa sataa.." - Yhteistyö on bensaa kehittämistyön liekeille

Alkuvuosi on ollut aikamoista hulinaa, mutta hulinan keskeltä voin ilokseni todeta kehittämistyön etenevän. Päiväkotien kehittämistyössä aletaan olla vaiheessa, jossa kehitetyistä ympäristöistä päästään nauttimaan ja testaamaan kehitettyjen ratkaisujen toimivuutta. Kehittämistyössämme on suuressa roolissa ollut yhteistyö, jonka muotoja tässä kirjoituksessa avaan tarkemmin hankekordinaattorin näkökulmasta.

Jo hankkeen suunnitteluvaiheessa olimme yhteydessä Lahden ammattikorkeakouluun ja kerroimme alustavista ideoistamme hankeyhteistyöhön liittyen. Lahden ammattikorkeakoululta innostuttiin hankkesta ja hankkeen suunnittelua jatkettiin yhdessä. Jo nyt, hankkeen ollessa vielä toteutusvaiheessa, voin todeta yhteistyön olleen erittäin antoisaa.Yhteisissä kehittämispäivissä ja päiväkotikäynneillä kuullut opiskelijoiden tuoreet ajatukset ja erilaiset näkökulmat oppimisympäristöihin, antoivat paljon ajattelemisen aihetta kehittämispäiväkotien henkilöstölle. Opiskelijoiden keräämää tietoa voitiin hyödyntää kehittämispäiväkotien yksikkökohtaisessa kehittämistyössä ja yhteenveto kerätystä tiedosta on jaettu Oppimaiseman kautta hyödynnettäväksi myös valtakunnallisesti. Lisäksi olemme kirjoittaneet kaksi artikkelia kehittämistyöstä Lahden ammattikorkeakoulun lehtorin, Tiina Vaaran, sosionomiopiskeljoiden ja minun yhteistyönä. Artikkelit löydät täältä

Vesiliukumäkiä ja salaisia piiloja. Opiskelija autenttisissa oppimisympäristöissä
Päiväkodista Campusradioon. Opiskelua monenlaisissa ympäristöissä

Lahden ammattikorkeakoulun opiskelijoita ja kehittämispäiväkotien henkilöstöä yhteisessä kehittämispäivässä. Kehittämispäivissä työskenneltiin kehittämisryppäissä, joissa oli molempien alojen opiskelijoita ja päiväkotien henkilöstöä kolmesta eri kunnasta.

Päijät-Hämeessä on pitkät perinteet sivistyspalveluiden seudullisella yhteistyöllä, jota on tehty vuodesta 2006 saakka. Yhteistyössä ovat mukana kaikki Päijät-Hämeen kunnat.Yhteistyön lähtökohtana on julkisten sivistyspalveluiden laadun ja tuottavuuden kehittäminen. Varhaiskasvatuksen osalta tämä näyttäytyy mm. joka toinen vuosi toteutettavina varhaiskasvatuksen maakunnalisina arviointikyselyinä, varhaiskasvatusjohtajien ja kehittämisryhmien seudullisina yhteistyöryhminä ja yhteisenä kehittämistyönä, johon on haettu opetushallitukselta rahoitusta. Seudullista yhteistyötä halutaan vahvistaa varhaiskasvatuksessa edelleen. MUN PÄIVÄKOTI kehittämispäivissä on osallistujia kaikista hankekunnista. Kehittämispäivissä jaetaan onnistumisia, kysytään apua ja pohditaan yhdessä ratkaisuja kehittämistyössä kohdattuihin haasteisiin. Lisäksi keväällä toteutetaan vertaiskäynnit, joissa mennään yli kuntarajojen tutustumaan toisten kehittämispäiväkotien tekemään ympäristöjen muokkaamiseen ja antamaan palautetta tehdystä työstä.

Hankkeiden välinen yhteistyö on toteutunut Facebookiin perustetun ryhmän kautta virtuaalisesti, mutta myös erilaisten epävirallisten hankekoordinaattoreiden tapaamisten kautta. Saara Salon ja Hanne Nymanin kanssa kävimme Jonna Kankaan vieraana Playful Learning Centerissä Helsingin yliopistolla.

Playful Learning Centerissä hankekoordinaattorit pääsivät leikkimään. Samalla keskusteltiin leikistä, leikillisyydestä, oppimisympäristöistä ja yhteistyön mahdollisuuksista.

Vantaan Kokeellinen Oppimisympäristö- hankkeen Minna Laitinen taas kutsui hankekoordinaattoreita Leikki Oppimisympäristönä - seminaariin ja tutustumaan uuteen Martinlaakson päiväkotiin. Samalla saatiin vaihdettua kokemuksia ja ajatuksia hanketyöstä.

Leikki Oppimisympäristönä - seminaarissa pääsimme tutustumaan Martinlaakson päiväkotiin

 
Oriveden ja Espoon hankkeissa työskentelevät Hanne ja Saara kävivät vierailulla Lahdessa ja tutustumassa yhden kehittämispäiväkotimme, Paavolan päiväkodin kehittämistyöhön. Samalla saimme jaettua hanketyön onnistumisia ja haasteita, sekä suunniteltua yhteistyökuvioita.

Saara Salo, Hanne Nyman ja Kati Vähäkuopus - hankekoordinaattorit palaverissa Lahdessa

 
Oriveden ja Päijät-Hämeen hankkeiden välillä on tehty koulutukseen liittyen työpanoksen vaihtoa. Vaihdoimme päivän työpanoksen kouluttaen toisen hankkeen henkilöstöä. Samalla lisäämme tietoisuutta kehittämistyöstä oman hankkeen ulkopuolelle.

Koulutusta Orivedellä..

ja Päijät-Hämeessä

Ihmisillä on erilaisia tapoja tehdä töitä ja eri organisaatioissa on erilaisia kulttuureja kehitettyjen toimintamallien jakamisen suhteen. Joissakin paikoissa halutaan pitää kehitetyt käyntännöt ja toimintatavat omina, toiset taas jakavat mielellään kehittämiään malleja muiden käyttöön ja edelleen kehitettäviksi. Arto o. Salonen totesi Varhaiskasvatuspäivillä 12.2.2019: "Maailmassa on kaksi kulttuuria, jotka pitävät ajatuksensa itsellään: Suomi ja Japani." Ajatellaan ehkä, että vain valmiit, testatut ja jo hyväksi todetut ajatukset tai kehittämistyön tulokset ovat niitä, joita voi jakaa muille. Kuitenkin ihan alustavat, ehkä vähän hulluilta kuulostavat ideat voivat yhteisessä keskustelussa tai muidenkin ideaa kehitellessä muovautua ihan huikeaksi innovaatioksi.

Minusta yhteinen pohdinta ja kokemusten jakaminen muiden kehittämistyötä tekevien kanssa on bensaa kehittämistyön liekeille. Yhteisistä tapaamisista, keskusteluista Facebookissa tai toisten jakamista kehittämistyön tuloksista saa intoa, joka saa nuotion taas roihahtamaan täyteen liekkiin.Samalla hyvät käytännöt ja toimivat mallit leviävät jo hanketyön aikana muiden yksiköiden, kuntien ja hankkeiden käyttöön. Edelleen kehitettäviksi, parastettaviksi. Onneksi hanketyössä kehitystyön tulosten ja tuotosten jakamiseen velvoitetaan rahoittajan puolelta, joten ehkäpä vähitellen jakamisen kulttuuri saa enemmän jalansijaa.

Toiset syttyvät liekkeihin yhteistyöstä ja yhteisestä ideoinnista. Tästä alkoi hankeyhteistyö, jossa vaihdettiin kokemusten lisäksi työpanosta. Kuvassa Kati Vähäkuopus ja Hanne Nyman.