MUN PÄIVÄKOTI -hankkeen kehittämispäivään 15.2.2018 kokoontui 60 oppimisympäristöjen kehittäjää. Paikalla olivat Lahden ammattikorkeakoulusta hankkeeseen osallistuvat opiskelijat ja opettajat Tiina Vaara ja Vesa Damski sekä henkilöstöä kaikista 15 kehittämispäiväkodista. Oppimisympäristöistä ja niiden arvioinnista tietojamme oli kartuttamassa Päivi Lindberg. Ensimmäisen kehittämispäivän tavoitteena oli informoida käytännön asioita, muodostaa kehittämisryppäät sekä perehtyä oppimisympäristöjen arviointiin teoriatiedon ja käytännön harjoitusten kautta.
MUN PÄIVÄKOTI-hankkeessa työskennellään ryhmissä, joista käytetään nimitystä kehittämisrypäs. Kehittämisryppääseen kuuluu kahden tai kolmen päiväkodin henkilöstöä sekä opiskelijatiimi, jossa on sekä kalustemuotoilun opiskelijoita että sosionomiopiskelijoita. Kehittämisryppäissä työskentely aloitettiin työstämällä erilaisia Päivin antamia tehtäviä liittyen oppimisympäristöihin ja niistä tehtäviin havaintoihin.
Päivään osallistuneet pitivät päivää onnistuneena. Palautetta kerättiin hymynaamalapuilla: ota vihreä, jos päivä oli onnistunut, keltainen jos päivä oli ihan ok ja oranssi, jos päivä ei vastannut odotuksia. Taakse toivottiin pientä kommenttia päivästä. Palautteen perusteella osallistujat olivat
tyytyväisiä kehittämisryppäissä työskentelyyn.
"Paljon tietoa päiväkodin arjesta tuli omalta ryhmältä. Toka tehtävä oli konkreettinen ja siihen pystyi osallistumaan kalustemuotoilijana enemmän kuin muihin tehtäviin."
"Todella mielenkiintoista tehdä yhteistyötä muotsikkalaisten kanssa sekä päästä yhdessä päiväkotilaisten kanssa innovoimaan. Hyviä ryhmätehtäviä."
"Kokonaisuudessaan kiva ja ajatuksia herättävä päivä. Pidin siitä
että pääsi itse pohtimaan. Hieman kuitenkin raskas päivä, paljon asiaa
ja pohdittavaa."
Ryhmissä työskenneltiin paljon eikä Päivi päästänyt ryhmiä helpolla,
vaan kannusti dialogisuuteen, erilaisten näkökulmien pohtimiseen ja
avaamiseen. Yhteinen pohdinta tuotti tulosta. Jo tässä päivässä virisi paljon hyviä ajatuksia oppimisympäristöjen kehittämiseen liittyen. Oli ilo kuunnella kehittämisryppäiden työskentelyä. Kottin lähti innostunut, mutta uupunut kehittäjien joukko. Ankkurit on nyt nostettu, tästä on hyvä jatkaa työskentelyä ensi viikolla seuraavassa kehittämispäivässä.
keskiviikko 28. helmikuuta 2018
torstai 8. helmikuuta 2018
"On laiva valmiina lähtöön"- Millainen on lasten hyvinvointia edistävä oppimisympäristö?
"On laiva valmiina lähtöön" - Millainen on lasten hyvinvointia edistävä oppimisympäristö?
Näiden
Mari Rantasilan Peppi Pitkätossun jäähyväislaulun alkusanoilla
aloittelemme MUN PÄIVÄKOTI - hankkeessa matkaamme pohtimalla millainen
on lasten hyvinvointia edistävä oppimisympäristö. Seudullisen
varhaiskasvatuksen kehittämishankkeen tammikuun 2018 lopussa järjestämät
Varhaiskasvatuksen oppimisympäristöjä kehittämässä - koulutukset
toimivat ikäänkuin laskusiltana, jota pitkin siirrymme laivaan, valmiina
purjehtimaan kohti uusia seikkailuja kehittämistyön merillä.
Varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden (2016,14) mukaan varhaiskasvatuksen tehtävänä on edistää lasten kokonaisvaltaista kasvua, kehitystä ja oppimista yhdessä vanhempien kanssa. Tavoitteena on lapsen kokonaisvaltainen hyvinvointi, jossa toimintaympäristö on merkittävässä roolissa.
Varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden (2016,14) mukaan varhaiskasvatuksen tehtävänä on edistää lasten kokonaisvaltaista kasvua, kehitystä ja oppimista yhdessä vanhempien kanssa. Tavoitteena on lapsen kokonaisvaltainen hyvinvointi, jossa toimintaympäristö on merkittävässä roolissa.
Oppimisympäristöillä
tarkoitetaan kaikkia niitä tiloja, paikkoja, yhteisöjä, käytäntöjä,
välineitä
ja tarvikkeita, jotka tukevat lasten kehitystä, oppimista sekä
vuorovaikutusta. Varhaiskasvatuksen oppimisympäristöjen tulee olla
kehittäviä, oppimista edistäviä, terveellisiä ja turvallisia.
Oppimisympäristöjä
kehitetään siten, että ne mahdollistavat varhaiskasvatukselle
asetettujen
tavoitteiden saavuttamisen. Ympäristöjä tulee suunnitella ja muokata
yhdessä lasten kanssa, huomioiden lasten leikit, ideat ja kiinnostuksen
kohteet. (Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet, 2016, 31-32)
Repo (2015, 194 -198) on tutkimuksessaan todennut laadultaan
heikon oppimisympäristön altistavan lapsen helpommin erilaiselle negatiiviselle
käyttäytymiselle kuten kiusaamiselle. Oppimisympäristö tulisi rakentaa niin
monipuoliseksi, että se houkuttelee ja innostaa lapsia itsessään. Näin ollen lasten
mielenkiinnon kohteet siirtyvät pedagogiseen toimintaan ja leikkiin. Ympäristön
monipuolisuus ei tarkoita pelkästään fyysisiä puitteita, kuten lelujen
hankintaa ja niiden asettelua lasten saataville, vaan tarvitaan innostava
ilmapiiri ja aikuisen tuki, jotta lapsi innostuu käyttämään saatavilla olevia
materiaaleja.
Päivi Lindbergin mukaan ympäristö on hyödyntämätön
voimavara, joka tulisi nähdä kolmantena kasvattajana ryhmässä työskentelevien aikuisten
ja lasten vertaisryhmän lisäksi. Lindberg käyttää ympäristöstä termiä
visuaalinen ympäristö. Visuaalinen ympäristö sisältää näköhavaintojen lisäksi
mielikuvan, jonka ympäristö herättää, esimerkiksi mitä tuntemuksia, hajuja ja
assosiaatioita ympäristöön liittyy. Ympäristö on täynnä affordansseja eli tarjoumia.
Tarjoumat perustuvat transaktionaaliseen näkökulmaan ympäristöstä, jossa
ympäristöä ei nähdä staattisena, vaan se on suhteessa käyttäjiinsä. (Päivi
Lindbergin luento 26.1.2018)
Tarjoumat ovat ympäristössä olemassa huolimatta siitä,
havaitaanko niitä vai ei. Tarjoumasta tulee potentiaalinen tarjouma, kun se
havaitaan ympäristöstä. Siihen,
millaisen tarjouman joku esine meille antaa, vaikuttaa esimerkiksi
kulttuurisidonnaisuus tai aiemmat kokemuksemme. Suurimmalle osalle aikuisista
pyörivä tuoli tarjoaa tarjouman istumisesta, mutta lapselle pyörivä tuoli voi
antaa tarjouman karusellista, autosta, tutkimuskohteesta jne. Tarjoumia on sekä
positiivisia että negatiivisia. Esimerkki negatiivisesta tarjoumasta on vasta
jäätynyt järven jää, joka houkuttelee lapsia menemään jäälle, mutta jolle
meneminen on hengenvaarallista. Positiiviset tarjoumat taas ovat lapsen
hyvinvointia ja oppimista edistäviä tarjoumia. Myös toimintakulttuuri vaikuttaa
siihen, kuinka hyvin ympäristössä olevia potentiaalisia tarjoumia saadaan hyödynnettyä.
Potentiaaliset tarjoumat voivat jäädä toteutumatta, jos rajoituksia on liikaa.
Esimerkkinä ollut pyörivän toimistotuolin tarjouma jää toteutumatta, jos
lapsi ei pääse kokeilemaan tuolia. (Päivi Lindbergin luento 26.1.2018)
Suomalaisista päiväkodeista voidaan Lindbergin mukaan
muodostaa tietty typologia. Tämän typologian perusteella suomalaiset päiväkodit
ovat helposti tunnistettavissa kuvista. Tyypillistä suomalaisille päiväkodeille
on monomorfisuus, jolloin ympäristössä on toiminnoille varattu tietyt paikat. (Päivi
Lindbergin luento 26.1.2018)
Monomorfisuuden
mukanaan tuomat asiat, kuten se että
suomalaisen päiväkodin ryhmätilassa on paljon pöytiä ja tuoleja
ruokailua
varten, asettaa haastetta oppimisympäristöjen kehittämiselle.
Ympäristöjen
kehittäminen polymorfisempaan, mukautuvampaan suuntaan, on tärkeää jotta
ympäristöstä saadaan luotua joustavasti muunneltavia ja monipuolista
pedagogista
toimintaa mahdollistavia ja lapsiystävällisiä. Tällöin on tärkeää ottaa
lapset
mukaan ympäristöjen suunnittelemiseen ja muokkaamiseen. Tätä MUN
PÄIVÄKOTI - hankkeessa tehdään. Innostuksella, ilolla ja isolla
sydämellä. Tästä tulee mahtava matka!
Lähteet:
Repo, L. 2105. Pienet lapset ja kiusaamisen ehkäisy.
PS-kustannus
Varhaiskasvatussuunnitelman
perusteet 2016. Opetushallitus
Päivi Lindbergin luennon
”Oppimisympäristön merkitys lasten hyvinvoinnille” - materiaalit 26.1.2018
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)
Tehty matka on yhtä tärkeä kuin määränpää - myös kehittämistyössä
Kehittämistyön päättyttyä on aika katsoa, mihin purjehduksemme kehittämisen merillä päätyi ja millaisissa satamissa purtemme pysähtyi. M...
-
MUN PÄIVÄKOTI- hankkeen päätösseminaaria vietettiin Lahden ammattikorkeakoulun tiloissa 28.5.2019. Seminaarissa esiteltiin tehtyä kehittämis...
-
MUN PÄIVÄKOTI -hankkeen kehittämispäiväkodit kokoontuivat kehittämispäivään yhteiseen kehittämispäivään tiistaina 20.11.2018. Kehittämispäiv...
-
Kaarikadun päiväkoti Lahdesta on yksi viidestätoista MUN PÄIVÄKOTI – hankkeen kehittämispäiväkodista. Tässä blogikirjoituksessa kerrota...